logo


Ohjelmistossa:

Aleksis Kivi: Selman Juonet

Selman juonet - juliste

Ensi-ilta 13.4. klo 19.15

Muut esitykset:
ti 17.4.
pe 20.4.
ke 25.4.
pe 11.5.
kaikki klo 19.15

Liput 10/15€

Esitykset jatkuvat elokuussa Tampereen Teatterikesän off:ssa

 

Ohjaus ja sovitus: Olli Etelämäki

Rooleissa

Erica Bonficia Herman, vanha kartanonomistaja – SIRKKU VEILAHTI
Selma, hänen tyttärensä – MONNA LAAKSONEN
Konrad, hänen poikansa – JONI LEHTOMÄKI
Kilian, Selman sulhanen – FRANZ LINDSTRÖM
Thekla, Konradin morsian – MERJA SILJAMÄKI
Fokas, saita koroillaaneläjä – JORMA MARKKULA
Taavetti, hänen palvelijansa – SANNA LEHTONEN
Lääkäri – MARKO SALAMA

 

aleksis

’Kaksinäytöksinen Selman juonet on, parista oudontuntuisesta kirjallisesta henkilönnimestä huolimatta, sijoitettu suomalaisen pikkukaupungin lähettyville, terveyslähteen äärelle. Varakkaan kartanonomistajan Hermanin tytär Selma rakastaa nuorta Kiliania, mutta isä tahtoisi antaa hänet uskonnollisuutta teeskentelevälle saiturille ja materialistille Achilles Fokakselle, joka itse asiassa vain tavoittelee tytön rahoja. Selman ystävätär Thekla odottaa pitkältä matkalta kotiin sulhastaan, Selman veljeä Konradia. Selman juonien tarkoituksena on paljastaa isälle saiturin todellinen olemus. Odottamatta kotiin saapuva Konrad saa tehtäväkseen esittää mainiota noitaa, selvänäkijä Lappalais-Mattia, jotta Fokas piiloon asettuneiden todistajien läsnä ollessa antaisi ilmi oikeat aivoituksensa. Edellytyksenä on, että saituri on perin taikauskoinen. Juoni ilmeisesti onnistuu, joskin toinen näytös on jäänyt Kiveltä keskeneräiseksi kohdassa, jossa Fokas aikoo kääntää huomionsa Selmasta toiseen rikkaaseen perijättäreen Theklaan, joutuakseen sitten lopullisesti naurunalaiseksi.

Selman juonien aihelmat, kotiintulo, naamioituminen ja saiturihahmo, ovat ennestään tuttuja Karkureista ja Leasta; materialistin pelkomietteet tuovat mieleen Canzion. Toistot osoittavat väsähdystä. Vanhentunut taikauskon motiivi oli Juteinista¹ alkaen tullut suosituksi suomalaisissa huvinäytelmäteelmissä. Täytyy kummastella Bergbomin² lausuntoa: ”Olen lukenut sen ihastuen ja mitä suurimmassa jännityksessä.” Teatterimiehen mieltymys tehostettuun intrigiin³ on ainoa selitys. Joka tapauksessa Bergbomin neuvojen mukaan viimeistelty toisinto, josta vain alkunäytös ehti valmistua, voittaa selvästi ensiluonnoksen vuoropuhelun nasevassa keskityksessä. Tämän seuranäytelmän nuoret tytöt, etenkin Selma, ovat reippaassa, arjenläheisessä veikeydessään yllättävä lisä Kiven asteikkoon.’ – Suomen kirjallisuus III, SKS 1964 s. 570-571.
_______________

¹Juteini, Jaakko – 1781-1855, ensimmäinen varsinainen suomenkielinen kirjailija, fennofiili, filosofian tohtori.
²Bergbom, Kaarlo – 1843-1906, Suomalaisen teatterin perustaja ja johtaja 1872-1905.
³Intrigi – juoni, juonittelu, kaunokirjallisen teoksen juonenkulku.

Lehdistökuvat

Selman juonet - esite
Kivi: Canzio & Selman juonet
Aleksis Kivi – kansalliskirjailija
Kiven digitaalinen arkisto